sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Pakko ostaa!

Viikon takainen kuva minimakkaroista
Kuvan © Kasvattaja (luvalla kopioitu)
Viime kerralla taisin astella kaapista materialistisen puoleni kanssa. Mutta millaisia tilannepäivityksiä on tapahtunut tähän mennessä? No, parempaan suuntaan ei ainakaan olla menty. Joskus tuntuu siltä, että taidan oikeasti ampua pahemman kerran yli, mutta ... Who cares! Minä tykkään, Hertta tulee (toivottavasti) tykkäämään, joten yritän olla moralisoimatta itseäni liikaa. Koska tottakai Hertta tarvitsee ... Kaikkea.

Tein torstaina suunnattoman virheen. Annoin itselleni luvan (oikeastihan minut suostuteltiin ja raahattiin paikalle melkein väkisin!) käydä paikallisessa eläinkaupassa. Ihan vaan ihastelemassa kaikkia kivoja tavaroita, jotka on tietenkin viimeistään jossain vaiheessa pakko saada. Niinpä niin. Onhan se tässä vaiheessa tietysti ihan hyvä yrittää uskotella itselleen, että asiat menivät juurikin näin. Todellisuudessa raahasin henkisen ja fyysisen olemukseni eläinkauppaan silkasta vapaasta tahdostani, joskin ystävättäreni suotuisella myötävaikutuksella. Ja kauanko aikaa moisessa kaupassa tuli vietettyä? Lähemmäs tunti. Onnistuin rajaamaan ostokseni yllättävän pieneen määrään - vain niihin pakollisiin. Käytännössä katsoen mukaan tarttui nahkainen musta talutin hillitysti muutamalla kivalla strassikoristeella, yltiöpakollinen (ja asiaankuuluvana värivalintanahan tässä tapauksessa oli vaaleanpunainen, kuinkas muutenkaan) Kong-lelu ja tulevaa koulutusta ajatellen piti tietysti saada minikokoisia nameja. Kyllä - erittäin tarpeellista! No, herkkuja lukuun ottamatta kyllä.

Nettishoppailun suhteen olen ehdottomasti myöhännäisherännyt. Tilaukset / ostoskerrat nettikaupoista ovat laskettavissa yhden käden sormin, kunnes nyt - maailman paras tekosyy jälleen kerran lähes pakotti minut istuutumaan alas tietokoneruudun äärelle. Netistähän saattaisi löytyä vaikka mitä kivaa Hertalle...

Kaikki alkoi ihan viattomasti Zooplussasta. Minulle kun satuttiin vinkkaamaan, että sieltä voisi löytyä vaikka mitä... Ja kuinka kävikään, huomasin tehneeni ihan sopivankokoisen tilauksen. Köh? Se on kyllä pakko sanoa, että sitä tilausta ei tosin oltu hinnalla pilattu!

Tuikitarpeellisia Zooplus-ostoksia olivat muun muassa pallo pureskeltavaksi  köysilelu rääkättäväksi, kakkapusseja & rullapidike tulevia lenkkejä varten, pehmeä (ja suloinen!) luonnonharjasharja, shampoo myöhempiä aikoja varten, kynsisakset ja kirsikkana kakun päällä, pentukokoa edustavat valjaat. Tietenkään en onnistunut olla etsimättä myös Facebookissa mahdollisesti löydettävissä olevia, koiratarvikkeille suunnattuja kirppisryhmiä. Nyt, alle vuorokautta myöhemmin, olen liittynyt kahteen mukavankokoiseen ryhmään ja ostanut Hertalle paitsi uuden lelun, myös kevään vilpoisemmilla keleillä sopivasti päälle mahtuvan fleecehaalarin. Valitettavasti en voi edes vedota siihen, että olisin tavalla tai toisella mainoksen uhri. Ei - olen ihan itse itseni uhri. Damnit!

Loppuhehkutus - alle kaksi viikkoa ensikohtaamiseen!

4 kommenttia:

  1. Hahaha, this reminds me of -me- shopping! - Brynne

    VastaaPoista
  2. Hey, you WERE the one who dragged me to Musti & Mirri last Thursday... So, no wonder, huh? ;D

    VastaaPoista
  3. I don't remember this incident. I think you are making it up. - Brynne

    VastaaPoista
  4. Ha, yeah right! You are so innocent ;) (Btw, I really need to show you those flea market things online - you may find something nice for Kain!)

    VastaaPoista

Kommentoidaan asiallisesti eikä pahoiteta näin toistemme mieliä, kiitos!